KOHTI LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTA
maaliskuuta 27, 2025NIVELRIKKOISEN ELÄMÄÄ
Pitkä sairausloma vaatii uuden arjen. Kun kipujen vuoksi ei pysty työskentelemään vaihtoehdot ovat melko pienet. En ikipäivänä olisi uskonut kuinka suuri henkinen kuormitus tämä on ollut, vaikka fyysinen kipu on se mikä pistää hidastamaan. Kun kävely hidastuu ja hankaloituu ja kuinka helppo on jäädä suremaan omaa kohtaloa ja vaan antaa periksi. Mutta olen päättänyt pitää itsestäni vielä vähän enemmän. Nauttimalla elämän pienistä iloista. Kevään saapumisesta on tullut isompi asia tänä vuonna.
Vaikka tuntuu pahalta jäädä paikoilleen tai oikeastaan vähentää ikiliikkumista, olen pyrkinyt opettelemaan uusia asioita. Isoin asia on että olen opetellut pitämään itsestäni enemmän, laittanut itseäni kameran eteen ja nauttinut hitaammasta elämästä. Olen kutonut, leiponut, kuunnellut paljon podcasteja, katsonut monia sarjoja sekä elokuvia, lukenut fyysisiä kirjoja, pelannut korttipelejä, käynyt laatikoita läpi, siivonnut, kierrättänyt paljon tavaraa sekä vaatetta. Nyt ajattelin opetella istuttamaan taimia. Mitä vain mieleen tulee ja mitä hitaampi elämä mahdollistaa.
Vaikka minulla tämä on hoidettavissa ison leikkauksen ja toipumisen kautta jotta saan aktiivisen elämäni takaisin. On minun tehtävä itselleni uusi arki.
Aamupalat on aina pessuja. Keskityn niihin. Koska se on päivän tärkein hetki. Paino alkaa nousta ihan vain paikalleen jäämisen vuoksi. Olenhan tottunut ottamaan päivittäin paljon askeleita ja nyt ne ovat jääneet. Se varmasti hoituu kunhan pääsen liikkeelle kunnolla.
KUNTOUTUSTA
Lisäksi häpeä ja nolous oli voitettava ja aloitin vesijumpan, jolla saan pidettyä lihaskunnon yllä ja pidettyä kivut aisoissa. Parantuminen kun vaatii paljon voimia. Tämä on hyvä jatkaa aktiivisesta elämästä, jolloin parantuminen olisi helpompaa. Lääkäri meinasi että varmaan 3 kuukautta menee toipuessa.
Halusin kirjoittaa ylös mitä ajatuksia ja toimia tekonivelleikkaukseen meneminen tai oikeastaan valmistautuminen vaatii ja millainen matkani tähän asti on ollut. Kun kirjoitan ajatukset ylös. Helpottaa se asian käsittelyä, ajatukset pään sisällä selkiytyy eikä pelko tai periksi antaminen saa tilaa. Pelko meinaa nostaa päätään ihan päivittäin. Kysyin yksi päivä mieheltä, voisinko perua koko jutun. Tämä kertoo siitä miten paljon tämä on pinnalla.
Kiitos, jos jaksat lukea on se ihan mahtavaa. Vaikka tämä on kaukana sisustusblogin kauniista ajatuksista kuuluu tämä nyt minun elämään. Elämä kun vain ei ole aina pelkkää ihanuutta tai kauniita kukkia. Elämään kuuluu myös surua. Selviytyminen on kuitenkin paljon kiinni siitä kuinka ja miten elämää elää, minkälaisia ratkaisuja tekee.
Tähän väliin on pakko kirjoittaa, että olen päättänyt ostaa usein leikkokukkia, koska saan katsella niitä kotona ollessa ja koska olen paljon kotona, nautin niistä aivan eri tavalla kuin muutoin.
Matka alkoi monta vuotta sitten. Kirjoitin tästä aiemmin Kun väliin tuli elämä. Aika ajoin toinen takajalka joksi oikeaa jalkaani kutsuin alkoi temppuilla. Nivelrikko on osalla varmasti todella pitkään oireeton ja elämä vaan jatkuu ja jatkuu. Niin minullakin. Liian pitkään.. Välillä vain ajattelin että olin rasittanut itseäni ja elämä vain jatkui särkylääkkeiden voimalla.
KOHTI TEKONIVEL LEIKKAUSTA
Leikkaukseen meneminen vaatii paljon kokeita ja selvityksiä. Ensin laitetaan hakemusta ja sitä ennen on jo otettu röntgenkuvat jotka laitetaan mukaan hakemukseen. Näistä ortopedi katsoo onko tarvetta leikkaukselle. Kunnallisella puolella on jono todella pitkä. Onhan minulla mennyt tässä jo 1,5 vuotta. Soittopyyntöihin ei ole ikinä vastattu ja mietin mitä ihmettä teen.
Edit! Helmikuun viimeisenä päivänä soitettiin, että voisi mahdollisesti saada aikaa lääkärille..Eli 2 vuotta myöhemmin, minut olisi otettu kunnallisella puolella vastaan, ensimmäiselle käynnille.
Kunnes otin asian hoidettavakseni ja soitin Tekonivelsairaala Coxaan ja kysyin heiltä neuvoa ja sain ilta-ajan 9.1. eli menin yksityisen ortopedin kautta. Tämä nopeutti paljon mutta näin pitää olla myös valmis maksamaan. Kunnallisella puolella laskut kun ovat huomattavasti pienemmät.
Ennen ortopedin vastaanotolle Tampereelle mennessä, täytin Taysiin perustietoja itsestäni ja lähimmäinen on tärkein kenelle saa antaa tietoja ja kenen vastuulla olen kotiutuessani. Ensin puhuin asiakaspalvelijalle ja tämän jälkeen lääkärille. Lääkärin ensimmäiset sanat, kun hän näki minut oli että kävelet ilman tukea ja noin hyvin. WHAT!! Kuvien mukaan niin ei pitäisi.
Kun lääkäri oli tehnyt kanssani päätöksen leikkauksesta. Tämä ohjasi minut sairaanhoitajalle jonka kanssa kävimme läpi kaikki asiat. Itku pääsi olin todella helpottunut, pitkä odotusaika sai päivämäärän. Sain myös ohjeet mitä kaikkea pitää olla kunnossa.
Tekonivelsairaala Coxan ortopedi ja minun leikkaava lääkäri antoi leikkauspäivän 8.4. Siihen on nyt reilu viikko aikaa.
Tänä päivänä liikkeelle lähtö on aika koomista ja keinuminen on tullut liikkeeseen. Onhan jalkani jo eripituinen. En pysty kyykkimään oikeastaan ollenkaan. Kaikki tekeminen on haasteellista. Hetki haravointia ja seuraavat päivät on tuskaa. Kaikki tekeminen tapahtuu lyhyissä pätkissä. Hetken istuminen ja on lähdettävä liikkeelle kun taas hetken seisominen ja on jo istuttava tai mentävä makaamaan suoraan.
Minulla on työterveyslääkäri mukana matkassa. Nyt minulla on 31.5. asti B lausunto kelassa eli pitkäaikainen sairausloma.
Sairausloma mikä tarkoittaa minulle kuntoutuslomaa jolla koitan pitää itseni kunnossa. Sekä olen huomannut kuinka tärkeää pitää mielen hyvänä huonoinakin hetkinä.
Fysioterapeutilta saan hyviä ohjeita ja joka satuttaa aina niin pirusti, onhan jalkojeni lihakset aivan jumissa vaikka teen liikkeitä kotona. Lisäksi että saan pidettyä lihakset sekä pääni kunnossa aloitin fysioterapia vesijumpan.
Hammaslääkärissä käyntejä, minkäänlaista tulehdusta ei saa olla.
Sydänfilmi, jossa katsotaan sydämen vointi.
Sokerikoe.
Paljon verikokeita. Otettiin varmaan 7 putkea verta.
Anemian hoitamista.
Särkylääkkeitä, monia erilaisia. Tulehduskipulääkettä, Panacodia ja kolmiolääkettä.
Somacia. Tämä tietysti vaatii vatsalle lääkkeen ettei vatsan hapot saa aikaiseksi vatsahaavaa. Se nyt vielä tästä puuttuisi.
Välilainaamosta kainalosauvojen hakemisen ja opettelun niiden avulla kävelemään. Wc istuimen korotuksen ja monen pitää nostaa sänky tarpeeksi korkealle, tämä onneksi on meillä jo kunnossa.
Säästäminen, kun pitkä sairausloma ja tukena kelan sairauspäiväraha. Sain tietyn ajan palkkaa kunnes tipuin kelan sairauspäivärahalle. Vaikka tämä on palkkaan liittyvä, silti todella suuri tiputus palkkaan nähden.
Ja tämä tiputus joka pitää jotenkin paikata, laskut kun tulee joka kuukausi. Elämä jatkuu. Ensimmäinen säästö oli laittaa diesel autoni seisontaan, jolloin tämä tuo itsessään jo ison säästön.
EDIT!!
Yksi tärkein elementti leikkaukseen mentäessä on iho. Iho pitää olla täysin ehjä, mitään naarmuja tai muita vaurioita ei saa olla. Varpaanvälit, kainalot ja kaikki paikat jotka ovat alttiita haavaumille, pitää olla ehjiä. Itselläni on atoopikon iho, joka on aika vaikea välillä. Rasvausta, rasvausta, ettei tule raavittua kutiavaa ja kuivaa ihoa rikki.
Matka on jo onneksi näin pitkällä. Vielä viimeinen verikoe maanantaina, joka on voimassa vain muutaman päivän ja soittoaika Coxasta, jossa kerrotaan seuraavan aamun kellonaika, milloin menen leikkaukseen. Syömättä ja juomatta ja lupasivat pitää minut rauhallisena ja huolehtia kaikesta.
Pikkuhiljaa täytyy pakata laukku jo valmiiksi.
Kiitos kun olet mukana <3
1 comments
Tsemppiä Coxaan ja lonkkaleikkaukseen! Kaikki tulee menemään hyvin ja
VastaaPoistaammattitaito sekä palvelu ovat myös ensiluokkaiset. Kipu jää sinne sairaalaan
ja huomaat kyllä nopeasti miten hyvältä liikkuminen taas tuntuu ♥
★ Kaunis kiitos viestistäsi ★